Lähipiiri liikkumaan

Lähipiiri liikkumaan

Liikunta on mitä parasta lääkettä. Sen vaikutuksesta henkilö onnistuu todennäköisemmin ennaltaehkäisemään erilaiset elintapasairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinvaivat. Sen lisäksi liikunta toimii tutkitusti myös hoitavana ja kuntouttavana tekijänä useimpien sairauksien kohdalla. Myös parempi vireys ja energisyys, vähemmät kolotukset ja kiputilat, parempi ruokahalu ja vatsan toiminta, palauttavammat yöunet, aktiivisempi sukupuolielämä, alempi verenpaine ja kolesteroli sekä parempi koettu hyvinvointi ja itsetunto ovat hyviä syitä säännölliseen liikunnan harrastamiseen.
Liikunnallisena henkilönä et saarnaani kaipaa, mutta pysähdy kuitenkin pohtimaan, voisitko saada jonkun terveytensä näkökulmasta liikunnasta hyötyvän henkilön aktivoitumaan, innostustasi ja osaamistasi häneen tartuttamalla?

Voiko liikkumattomuuden ottaa puheeksi?
Liikunta tai paremminkin liikkumattomuus voi olla arka aihe. Koululiikunnassa koetut traumat, ylipaino tai aikaisemmat epäonnistumiset liikunnassa voivat pahimmillaan varjostaa koko teemaa. Henkilön, joka pudonnut jo pienenä liikuntapataan ja kokenut iloa sekä onnistumisia urheillessaan, on vaikea astua passiivisemman henkilön saappaisiin ja ymmärtää hänen mielenliikkeitään liikuntaa kohtaan. Liika intoilu, tuputtaminen, hurskastelu, pelottelu ja patistaminen kääntyvätkin helposti itseään vastaan. Henkilö, joka kaipaisi aktivoitumista vetäytyy entistä syvemmälle kuoreensa, ja seuraavalla kerralla asian nostaminen esille on entistäkin suuremman kynnyksen takana. 

Voiko liikunnan ja sen suhteen aktivoitumisen kuitenkin ottaa puheeksi? Mielestäni voi ja pitääkin, jos henkilö hyötyisi siitä terveytensä ja hyvinvointinsa näkökulmasta. Puheeksi ottaminen täytyy kuitenkin tehdä hyvällä pelisilmällä sekä silkkihansikkain. Onkin tärkeää ymmärtää, ettei asianomainen todellakaan koe liikunnan harrastamista positiivisena ja iloluonteisena asiana – ainakaan vielä. Puheeksi ottajan on tärkeää ymmärtää hieman liikunta- ja terveystottumusten muutosprosessia, joka koostuu seuraavista viidestä, innostuksen kautta säännölliseksi elämäntavaksi kehittyvästä vaiheesta. Joskus vaiheesta toiseen siirrytään rivakasti, toisinaan taas jossain vaiheessa voidaan viipyä hyvinkin pitkään. 

Miten kannustaa missäkin vaiheessa muutosmatkaa?

Esiharkintavaiheessa henkilö on vielä tietämätön tai välinpitämätön huonosta kunnostaan eikä edes ajattele tekevänsä muutosta liikunta- ja terveystottumuksiinsa. Tällöin tuen ja neuvonnan on keskityttävä selvittämään nykyisten liikuntatottumusten haittoja ja muutosten hyötyjä. Innostavat kirjat ja lehdet, ystävät, lääkäri tai joku muu asiantuntija voivat antaa kipinän siirtyä seuraavaan muutoksen vaiheeseen.

Harkintavaiheessa henkilö jo tiedostaa huonokuntoisuutensa ja mahdolliset terveysriskit. Hän on pohtinut mielessään muutosta, mutta ei ole vielä valmis tekoihin. Hän valmistelee muutosta mielessään ja odottelee sopivaa hetkeä ja otollista aikaa aloittamiselle. Tässä vaiheessa tuen ja neuvonnan tulisi keskittyä kynnyksen alentamiseen, painottaen yksinkertaisia ja riittävän pieniä muutoksia sekä helppoja, terveellisempiä valintoja.

Valmistautumisvaiheessa henkilö on tehnyt vakaan päätöksen aktiivisempaan elämäntapaan ryhtymisestä. Hän on myös valmistautunut ottamalla selvää, mitä muutos vaatii ja miten muutokset tehdään. Tässä vaiheessa on erityisen tärkeää konkretisoida tavoite, asettaa sopivalla ponnistelulla saavutettavat välitavoitteet ja laatia aikataulu suunnitelman toteuttamiseksi.

Toimintavaiheessa henkilö on päässyt aktiivisemman ja terveellisemmän elämänrytmin makuun. Hänelle on kertynyt kokemuksia liikunnasta ja ruokavaliomuutoksesta. Tässä vaiheessa ulkoinen tuki ja kannustus ovat erityisen tärkeitä. On myös hyvä, että henkilö rohkaistuu kertomaan uusista tottumuksistaan ja tavoitteistaan muille. On tärkeää, että henkilö rytmiin päästyään etenee maltillisesti ja tiedostaa, että takaiskuja on luvassa.  Liikunnan suhteen kokeneempi ystävä voi tukea antamalla ratkaisumalleja vaikeuksien voittamiseksi.

Ylläpitovaiheessa henkilö on omaksunut aktiivisemmat valinnat osaksi arkeaan. Tässä vaiheessa edistymisen seuranta motivoi jatkamaan ja kertoo, onko harjoittelun kurssia muutettava. Ulkoinen tuki ja tsemppaus kannustavat jatkamaan, joten muista välillä huomauttaa ystävääsi ryhdikkäämmästä olemuksesta tai energisemmästä elämänasenteesta. 

Miksei jokainen päivä voisi olla ystävänpäivä?
Usein ajatellaan, ettei ohjeistusta ja tukea liikunnan aloittamiseen tai lisäämiseen tule antaa, mikäli henkilö ei ole pitkälle kouluttautunut liikunta- tai terveysalan ammattihenkilö. Toki silloin, jos henkilöllä on jokin liikuntaa rajoittava elintapasairaus tai liikuntaelinongelma, on paikallaan ohjata kyseinen tyyppi varsinaisen ammattilaisen juttusille. Myös oikeaoppisten liiketekniikoiden opettaminen ja harjoitusohjelmien laadinta kannattaa jättää siihen perehtyneen ammattilaisten vastuulle. Lähipiiriään voi kuitenkin hyvin kannustaa, tukea ja ohjeistaa ns. vertaistreenarin roolissa. Pienet arkiset aktivoitumisvinkit, kannustaminen mukaan lenkille tai jumpalle sekä konsultointi terveellisempien ravitsemusvalintojen (saunaolut vai vichy, meetvursti vs kalttunaleike) tiimoilta, ovat parhaimmillaan juuri niitä sytykkeitä, joista innostuksen kipinä omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen leimahtaa liekkeihin. Kannusta siis kaveri mukaan liikkumaan jo tänään. Siitä voi tulla mukava rutiini, jolloin jokainen päivä voi olla ystävänpäivä. 

Ystävänpäivä -kamppis kannustaa liikkumaan yhdessä
Me EasyFitillä haluamme tukea ja kannustaa lähipiirisikin liikkeelle Ystävänpäiväkampanjallamme. Tarjoa ystävällesi veloituksetta viikon treenit EasyFitillä, jonka aikana hänellä on mahdollisuus tutustua ja kokeilla  keskuksen kuntosalia ja ryhmäliikunta-/virtuaalitunteja.

Paina tästä

Kuvien lähde: Trainer4Youn arkisto/ Shutterstock