Liikuntakäyttäytyminen

23.6.2021 07:00

Oletko joskus miettinyt, miten toimimme päättäessämme tehdä muutoksia tapoihimme? Entä oletko koskaan kuullut käyttäytymisvaiheteoriasta? Liikuntakäyttätymistä tarkasteltaessa voidaan käyttää apuna käyttäytymisvaiheteoriaa eli teoriaa, joka selittää, mitä tapahtuu, kun päätämme esimerkiksi aloittaa kuntoilun tai muuttaa elintapojamme. Käyttäytymisvaiheteoriaa tarkastelemalla ja sen vaiheet ymmärtämällä voi saada apua myös omaan elämäntapamuutokseen. 

 

Mikä käyttäytymisvaiheteoria?

Käyttäytymisvaiheteorioita on useita ja niiden ideana on kuvata henkilön käyttäytymistä muutoksessa ja sen eri vaiheissa. Teorioita on siis useita, mutta tässä blogissa esitelty teoriaa kutsutaan Prochaskan malliksi. Teorian lähtökohtana on se, että henkilö etenee vaiheesta toiseen ja joutuu ylittämään tai ohittamaan muutosta estäviä ja haittaavia tekijöitä edetäkseen tavoitteessaan. 

Käyttäytymisvaiheteoriasta voi olla apua tilanteissa, joissa haluamme ymmärtää henkilön käyttäytymistä. Tämä auttaa esimerkiksi valmentajaa omien valmennusasiakkaiden kanssa tai valmennuksessa olevaa henkilöä itse ymmärtämään, mitä muutoksen eri vaiheissa tapahtuu. Käyttäytymisvaiheteoria on vahvasti kytköksissä motivaatioon, motivaatiotekijöiden löytämiseen ja motivaation syntymiseen. 

 

Käyttäytymisteorian vaiheet

Teorian eri vaiheiden kuvaamisen helpottamiseksi käytetämme tässä tilanteessa esimerkkinä henkilöä, joka ei harrasta liikuntaa tai kuntoile. Kyseinen henkilö on saanut kuulla lääkäriltä, että liikunnan lisääminen voisi parantaa hänen terveyttään. Lääkäri on antanut suosituksen liikunnan lisäämisestä. 

 

  1. Esiharkinta- ja harkintavaihe

Esiharkintavaiheessa henkilö ei myönnä tarvitsevansa liikuntaa. Hän kieltää muutostarpeen, eikä ole kiinnostunut ottamaan vastaan vinkkejä tai neuvoja. Henkilöllä ei ole motivaatiota tehdä muutoksia. Hän saattaa suhtautua liikunnan aloittamiseen jopa negatiivisesti. Tämä vaihe voi kestää pitkää, mikäli henkilö ei löydä motivaatiota muutoksen tekemiseen.

Henkilö siirtyy esiharkintavaiheesta eteenpäin ymmärtäessään liikunnan tarpeellisuuden eli esimerkiksi saadessaan kuulla tarvitsevansa lääkitystä elintapojen aiheuttamaan sairauteen. Tällöin hän voi motivoitua muuttamaan tapojaan eli lisäämään liikuntaa välttyäkseen lääkitykseltä. 

Esiharkintavaiheesta siirrytään harkintavaiheeseen, jossa henkilö on jo myöntänyt muutoksen eli liikunnan lisäämisen tarpeellisuuden. Hän on löytänyt motivaation muutokseen ja on valmis keskustelemaan aiheesta esimerkiksi valmentajan kanssa. 

 

  1. Suunnitteluvaihe

Suunnitteluvaihe käynnistyy, kun päätös muutoksesta on tehty. Tässä vaiheessa henkilö vertailee eri vaihtoehtoja ja saattaa jo kokeilla jotakin häntä kiinnostavaa liikuntalajia. Suunnitteluvaiheessa tehdään tarvittavia valmisteluja muutosta varten. 

Muutos tulee suurella todennäköisyydellä käynnistymään lähiviikkojen aikana. Suunnitteluvaiheessa apuna voi toimia personal trainer, joka pohtii yhdessä henkilön kanssa miten ja milloin liikuntaa olisi hyvä harrastaa. Personal trainer antaa oman tukensa muutoksen etenemiselle. 

 

  1. Toimintavaihe

Toimintavaiheessa muutos käynnistyy eli suunnitelmia aletaan toteuttaa. Puhe ja suunnittelu siirtyvät toimintaan ja tekoihin. Henkilö käy liikkumassa ja saa positiivisia ja negatiivisia kokemuksia muutoksesta. Riskit taantumaan kasvavat eli negatiivisten kokemusten ohittaessa positiivisten kokemusten määrän, henkilö voi repsahtaa ja keskeyttää muutoksen. Esimerkkinä negatiivisesta kokemuksesta on liikunnan liian nopea lisääminen ja siitä aiheutuvat rasitusvammat. Myöskään hyödyt, joita henkilö ajatteli saavansa muutoksesta, eivät välttämättä toteudu niin nopeasti, kuin hän ajatteli.

Toimintavaiheessa käyttäytymisen muutos on kestänyt noin puoli vuotta. Positiivisten kokemuksien lisääntyessä henkilö voi alkaa hyväksyä muutoksen osaksi pysyviä elintapojaan. Liikunta alkaa muodostua osaksi elämää, eikä tunnu enää vain väliaikaiselta ilmiöltä. Positiivisten kokemusten aikaansaamiseksi ammattilaisen tuki on tärkeässä roolissa. Pitkäaikainen valmennussuhde auttaa pitämään kiinni ja etenemään muutoksessa. Valmennuksen avulla liikunnasta voi tulla nopeammin säännöllistä ja sitä kautta pysyvä osa elämää.

 

  1. Ylläpito

Kun henkilö on hyväksynyt muutoksen osaksi elämää ja liikunnasta alkaa tulla tapa, on hän päässyt ylläpitovaiheeseen. Ymmärrys pitkäaikaisten muutoksien tarpeellisuudesta lisääntyy. Vaikka henkilö on saanut ylläpidettyä muutosta ja liikunta on jo osa hänen arkeaan, repsahdus on edelleen mahdollinen. 

Kaikki muutokset eivät ole pysyviä ja taantuma voi tulla hyvinkin pitkän ajan jälkeen. Taantuman tullessa eteen on hyvä tehdä pieniä muutoksia, jotta tekeminen pysyisi mielekkäänä. Tässäkin vaiheessa ammattilaisen apu on isossa roolissa. 

 

  1. Repsahdus

Repsahdus kuuluu olennaisena osana muutosvaihemalliin. Repsahdut voi tapahtua missä tahansa vaiheessa ja olla joko väliaikainen tai pysyvä. Repsahdukset ovat normaali osa muutosta ja kehittymistä. Repsahdus ei tarkoita, että koko prosessi olisi epäonnistunut. Repsahdusta tulee tulkita oppimiskokemuksena tai osana muutosta, ei epäonnistumisena. Repsahdus voi jopa auttaa viemään muutosprosessia eteenpäin, sillä ymmärrämme muutoksen mahdolliset sudenkuopat ja voimme väistää niitä seuraavalla kerralla. 

 

Lähteenä käytetty Terveysverkon artikkelia Motivaatio. Lue lisää motivaatiosta ja liikuntakäyttäytymisestä täältä

Liikuntakäyttäytyminen

 

Lue myös nämä